Samppanjaa ja salsaa, vuosi vaihtuu!

Joulunaikaan on taas tullut tehtyä henkilökohtainen tilinpäätös. Asiakkaiden tilinpäätökset vielä odottavat vuoden päättymistä.
Katse menneeseen vuoteen kertoo, että tämä vuosi on ollut hyvin erilainen kuin aiemmat. En tiedä johtuuko se maailman tilanteesta vai mistä, mutta jotenkin paljon sähäkkyyttä on ollut ilmassa. Kaiken kaikkiaan elämä on ollut oikein mielenkiintoista. Muutama asia olisi voinut jäädä tapahtumatta ja parista asiasta saan olla todella ylpeä. Sitähän se elämä on. Aina ei mene nappiin, mutta joskus osuu kunnolla.
Vuoden vaihdetta voin kyllä hyvillä mielin juhlia samppanjalla ja salsalla. Tunnen kiitollisuutta kaikesta hyvästä mitä minulla on.

Weak people revenge. 

Strong people forgive. 

Intelligent people ignore. 

 

Näillä ajatuksilla toivotan kaikille iloa uudelle vuodelle 2017! 

Kokeilkaa samppanjaa ja salsaa! 

Kohtuudella! Toimii!

Montako on liian monta?

Niin, tämä kirjanpitäjä elää jouluun suklaalla. Kiitos asiakkaat. Suklaata kirjanpitäjä tarvitsee.
Sitä vain miettii, että miten pitkälle lenkille lähtisi tänään. Montako on liian monta?

Oikein mukavaa joulun odotusta kaikille! <3

Uusi perjantaipussi

Se on kuulkaas uusi perjantaipussisuosikki. Meni sitten ihan tiistainakin tämä. Ihan parhaita karkkeja ja meidän toimistolla nämä hupenevat hetkessä tarjoilukiposta. Olisiko kirjanpitäjien maku normiväestöä happamampi?

Kirjanpitäjän työhön kuuluu tällä hetkellä hyvää: peruskirjanpitoa, palkanlaskentaa, muutamia selvittelyjä ja laskelmia, pari harjoittelijaa ja heidän ohjausta. Suurin muutos taitaa nyt olla verottajan uusi OmaVero -palvelu ja tietenkin uuden kirjanpitolain mukaiset tilinpäätökset, nyt kun vuoden vaihde lähestyy.

Uusia haasteita ja muutoksia on tulollaan ja niitä odotan innolla. Syksyn synkkyyteen on aina keksittävä jotain mukavaa ja jännittävää tekemistä, jotta tietää olevansa elossa.

Pieniä hetkiä kerrallaan

Olen aina ollut ihminen, joka pystyy nauttimaan arjen pienistä hetkistä. Aurinko nousee aamulla, kun ajelen töihin ja heijastaa punaisen valon vielä nukkuvan ja hiljaisen  toimiston seinään. Aivan mahtavaa! Keitän hyvät aamukahvit ja ihmettelen rauhaa.

Nautinnon hetkien ei tarvitse olla mitään övereitä, joskus riittää pieni kaunis asia päivän piristykseksi. Osaan nauttia tietenkin niistä luksushetkistä, jotka saan rahalla. Pääasiassa kuitenkin elämä on itsessään ihmeellistä ja ihanaa, pieniä hetkiä kerrallaan. Tunnetko samalla tavalla?

Mahtavaa syksyistä päivää sinulle!
Tuuli vihmoo ja lehdet lentävät. Sydän on lämmin.

Asiakas on aina oikeassa

Asiakas on kuningas, mutta missä pisteessä mennään siihen, että asiakkuutta on turha jatkaa. Ensin  olen asiakkaan taloushallinnon eteen tehnyt kaikkeni ja pyrkinyt saamaan kirjanpidon järjestettyä parhaalla mahdollisella tavalla, jotta kaikki sidosryhmät ja myös asiakas olisivat tyytyväisiä. Joskus asiakkaat ovat siltikin koko ajan tyytymätön. Siinä kohtaa nostan kädet ylös ja totean, että tämä oli tässä. Usein tyytymätön asiakas tarkoittaa myös tyytymätöntä kirjanpitäjää. Tunne on siis yleensä molemmin puolinen.

Yleensä taitaa kuitenkin olla niin, että tyytymätön kirjanpitäjä sietää pidempään huonoa asiakassuhdetta kuin oikeasti tyytymätön asiakas. Pitää sen verran tuntea asiakasta, että jotkut vain ovat sen tyylisiä että aina jokin asia hiertää. Niin ja eihän se verojen maksaminen ole kivaa...

Toki moni tyytymätön asiakas katselee myös turhan pitkää huonoa tilinpitoa. Tulen aina asiakkaiden puolesta kiukkuiseksi, kun kuulen näitä tarinoita uusilta asiakkailta ja alan selvittämään vanhoja sotkuja. Kirjanpitäjiäkin on erilaisia.


Asiakas ei ikävä kyllä ole aina oikeassa. Kovin paljon törmää siihen, että ihmiset kuvittelevat ymmärtävänsä esim. verotuksesta ja tietävänsä mitä tekevät. Kuulopuheita ja kaverilta kuultuja juttuja kiertää sitkeästi verotukseen liittyvissä asioissa. Usein ne ovat vääriä tai irrotettu asiayhteydestä ja muuttuneet sen takia matkan varrella.

Tilitoimistotyötä tekevän kirjanpitäjän laaja asiakaskirjo antaa vertailukohtaa ja auttaa huomaamaan lainalaisuuksia tietyissä liiketoiminta aloissa. Jos jokin yritys poikkeaa paljon tästä, niin yleensä tietää, että kaikki ei ole kohdillaan. Tässä kohtaa on taas mietinnässä, että miten asiakkuus tulee kehittymään ja missä kohtaa asiaan on puututtava.

Jotkut asiakkaat luottavat, jotkut epäilevät, jotkut tekevät ja kysyvät vasta sitten, jotkut taas kysyvät ja tekevät vasta sitten. Yleensä kirjanpitäjän tehtävä on kuunnella.

Kirjanpitäjä näkee ja huomaa työssään paljon enemmän kuin kertoo tietävänsä. Koskaan ei voi tietää mitä eteen tulee. Asiakaskunta on kaiken kirjavaa ja kaikilla on oma tapansa hoitaa asioita. Mutta se on jännittävää, että usein pienistä vihjeistä huomaa missä mennään ja mihin suuntaan.

On yksi asia, jossa asiakas on aina oikeassa. 

Asiakas tietää parhaiten miten hän pyörittää omaa liiketoimintaansa.

Järkevä yrittäjä toki kysyy asiantuntijoilta apua.

Riittämättömyyden tunnetta kiireen keskellä

Kesä on eletty ja elämään palaa normaali järjestys. Kesä on toki tehnyt kirjanpitäjän elämällekin hyvää. Kolme viikko tiukkaa lomailua. Ihanaa. Viikko jäi vielä syksyn keskelle ja ylityöviikko talvelle tallessa.

Kyllä, olen niin lomaihminen ja mikä hämmästyttävintä pystyn myös heti vaihtamaan vapaalle. Teen työt aina siihen pisteeseen, ettei mikään asia jää kalvamaan ajatuksiin loman ajaksi. Asiakkaatkin ovat olleet hyvin rauhallisia lomani ajan, eivätkä ole jahdanneet kollegoitani hulluuden partaalle lomani aikana. Hyvä minä!

Syksyn alku on aina tyly. Työt ovat kasaantuneet. Kukaan ei tee minun töitä loman aikana. Vain kiireellisimmät selvitykset ja maksatukset hoidetaan. Näin ainakin meidän toimistolla. Isoissa toimistoissa voi olla toisin.

Riittämättömyyden tunne on hyvin tuttu ja asiakkaat kyllä osaavat vaatia ja aikatauluttaa. Olenkin välillä kamppaillut huonommuuden tunteen kanssa ja tuntenut itseni riittämättömäksi. Itsetunto on välillä kovilla, kun ei pysty tunnollisena ihmisenä millään hoitamaan kaikkea vaaditussa ajassa. Lisäksi oma kunnianhimoni aiheuttaa nutturan kiristymistä.

Siksi olenkin ihan tietoisesti joutunut ja halunnut miettiä, että millä riittämättömyyden tunne ja siitä kumpuava itsetunnonlaskelminen saadaan selätettyä. Tämä Lauri Järvilehdon kirjoitus on tällä hetkellä tuonut apua kiireen keskellä.

Itsetunto riippuu siitä, miten tarkastelet sitä, mitä teet, eikä niinkään siitä, kuinka taitava olet siinä.

Näin se pitäisikin olla, että kiittää itseään niistä asioista, jotka ovat hyvin ja jotka on tehnyt hyvin. Jättää sitten sen arvostelemisen vaikka muille. ;) Tiedän olevani hyvä ja taitava kirjanpitäjä. Niin ja tunnollinen. Useinhan sitä on kuitenkin itsensä pahin kriitikko. Sitä minäkin olen!

Nautitaan jo saavutetusta ja katsellaan tulevaisuutta mahdollisuutena oppia uutta! <3

Kesä ja lomat alkamassa

Suomi on jäämässä lomalle tänään. Kirjanpitäjän pyyntö: Rakas verottaja, voisitko sinäkin jäädä lomalle? Yrityksen raportointi kello pyörii myös lomien ajan heinäkuussa, vaikka kaikki palvelut ovat pääosin lomalla. Minäkin haluan pidemmän loman.

Kirjanpitäjän lomat alkavat vasta kuukausiraportoinnin jälkeen 12.7. Sitten pitääkin palata hyvissä ajoin ennen seuraavaa raportointia, jotta ehtii laskea seuraavat arvonlisäverot ja työnantajasuoritukset. Ollaanko tässä jossain oravanpyörässä? Kyllä....

Toki palkatkin pyörivät koko ajan ja ne pitää olla hoidettuna lomat tai ei. Palkkoja voi jonkin verran laskea jo etukäteen ja sopia, että lasketaan näin ja tasataan elokuussa, jos eroja on.

Aina on asiakkaita joilla asiat ovat hyvin kunnossa ja kun asiat ovat kunnossa, niin voidaan myös joustaa ja neuvotella. Sitten on tulipaloasiakkaat, joilla kaikki on myöhässä. Lisätään tähän vielä vaativat tulipaloasiakkaat, joilla omat hommat on myöhässä, mutta vaaditaan tilitoimistolta välittömästi raportointia. Nämä ovat henkilökohtaisesti inhokkejani, mutta siedettävä on. Asiakas otetaan, kun sellainen saadaan. Jos asiakas ei ole roisto tai maksukyvytön, niin hänestä pidetään kiinni ja hänen tarpeitaan kuunnellaan. Lokasangoksi ei kuitenkaan jäädä.

On tässä heinäkuussa työskentelyssä jotain kivaakin.Tiet tyhjenevät ja pääsen ilman ruuhkia ajamaan töihin. Jee jee jee!

Kesä on täällä ja kunnianhimoinen kirjanpitäjä...KLT

Niin se kesä tulee kirjanpitäjällekin. Kevät on ollut hurjan kiireinen. Sitähän se tällä alalla on, että keväällä tulee perustyön lisäksi tilinpäätökset, veroilmoitukset ja vuosi-ilmoitukset. Kovasti riittää siis virallista raportoitavaa.

Siihen päälle parit sairastapaukset ja muut, niin tietää kyllä tekevänsä töitä. Sairastapaus ei voi olla syy, että tilitoimisto myöhästyy raportoinnissaan. Sijaisia ei palkata, koska heidän opastamiseen menee aikaa. Hyviä ja osaavia sijaisia on vaikea löytää. Hyvät ovat vakityössä.

No, joka tapauksessa, jos ihan totta puhutaan, niin kovasti sitä on puhki kevään rynnistyksestä. Jottei tämä nyt menisi ihan itsensä säälimiseksi, niin kyllä talviloma on ehditty pitää toukokuun puolenvälin jälkeen. Jei!

Kesä on kyllä ihanaa aikaa. Asiakkaat ovat leppoisempia ja aurinko hellii. Kesälomatkin lähestyvät vääjäämättä.

Tämä kirjanpitäjä on kyllä taas kerran niin kunnianhimoinen....hehheh! Koska viimeisestä opiskelusta on jo aikaa nelisen vuotta, jos ei lasketa työpaikan koulutuksia, että pitäähän sitä jotain haastetta. Yllätin siis itsenikin, kun menin ilmoittautumaan KLT-tenttiin. Asiaa olen jahkaillut jo monta vuotta ja pientä painostusta tuli perheeltä, että se on nyt tai ei koskaan. Loppuu se jahkailu sitten.

Tietäähän sitä siis, että kesä vietetään nenä kiinni tenttikirjoissa. Tietenkin mahdollisuuksien rajoissa. Kesä on kuitenkin aikaa, jota haluaa viettää nauttien perheen kanssa touhuilusta, harrastuksista, ulkoilmaelämästä jne.

Pientä rimakauhua taitaa olla nyt olla ajatuksissa kuitenkin. Ei se mikään helppo tentti ole ja vaikka tätä kokemusta on jo kohta 15 vuotta ja kolme hyvää alan erikoiskoulutusta, niin jännittää.